lauantai 25. marraskuuta 2017

Mummoilua ja taideohjauksia

Vuoden yhdestoista kuukausi on jo kulkemassa kohti seuraavaa. Matkan varrella on toimintaa piisannut. Eri ajanjaksot ja pinnalla olevat asiat muovaavat elämää omanlaisekseen. Kokemuksia ja ihania elämyksiä piisaa jokaiselle päivälle. Mummoilen täysillä ;) Tällä hetkellä olen jo viiden lapsenlapsen mummukka. Hui tätä vauhtia ja elämäniloa!
















Olen myös lastenkulttuurikeskus Versolla keikkailevana taideohjaajana. Taiteen äärellä kohtaamme ja koemme.


Verson kädentaito-/askartelupajaan Kerkko kirahvin kavereita
 
 
 
Matkalaukuissa kulkee erilaisia tarinoita lastenpajoihin. Tarinat värittyvät kertojansa mukaan omanlaisiksi kokonaisuuksiksi eri taidemuotojen kautta. Tuokiot ovat monitaiteisia. Itse pidän eläytymisestä tarinaan äänen, liikkeen ja loruilun kautta, joita teemme yhdessä. Taideteokset ovat myös osa tarinointia. Käsinukkeja ja muita hahmoja saattaa vilahtaa matkalaukusta.



Satu Puurolandiasta on viimeistä keikkaa vaille "kierrätetty" varhaiskasvatuksen toimipisteissä. Tarinassa on tietenkin kuningas, prinsessoja, prinssi ja hieman taikuutta. Kierrätys on osana taidepajoja. Prinsessa on muotoutunut kirjankansista ja matonkuteet ja langat päätyivät auringonsäteiksi. Teoksissa on käytetty mm. pahveja, kankaita, purkkeja, lankoja, maaleja ja eri tekniikoita niiden yhdistelyyn.


Puurolandian tarina alkamassa






Laukkutarina ja muuta kivaa tuokioihin



Koeyleisö on useimmiten omia lastenlapsia ja likeisiä. Ikäjakauma on 0-11 vuotta. Lapset ovat myös innokkaita avustajia ja askartelijoita itsekin. Yhdessä on kiva touhuta ja tarinoida.

Mitä mahtaakaan laukun tarinassa seuraavaksi olla... ;)







maanantai 21. elokuuta 2017

Viivojen matkassa

Aikaisin aamulla tai myöhemmin illalla toisten jo nukkuessa liimaannun lehtiöni äärelle. Luonnostelen, värittelen ja voisi sanoa, että doodlailenkin. Hahmot syntyvät monesti aavistamatta viivan viedessä kättä. Minulla on tarve kokeilla minne käsi viivaa kuljettaa ja mitä kuvasta kurkistaa. Arvaamattomuus, luottaminen ja tekemisen riemu inspiroivat.

Ajatus taideopinnoista voimistuu. Ensimmäinen haku onnistui, mutta jouduin perumaan viime syksyn koulutuksen. Jälleen olen asian äärellä. Olen selaillut eri koulutusreittejä ja -paikkoja. Pohdin monimuoto-opiskelun mahdollisuutta tällä erää.

Tämä on jännää aikaa monellakin tapaa. Työkuviot muuttuvat hieman. En oikeastaan vielä tiedä koko kuviota, vaan innolla odotan tapaamisia ja kohtaamisia. Lastenkulttuurikeskus ja opisto antavat jälleen toimintakenttää kierrätyshenkisille ja mielikuvitusta herättäville Miiriksen mielikuvituksen siivillä-taidepajoille ja -ohjauksille. Pidän tästä ideoinnista, materiaalien etsinnästä, mallien tekemisestä ja itse ohjaustilanteista niin pienten kuin isompienkin kanssa.

On suunniteltua viivaa ja kokeilevaa viivaa, ujoa viivaa ja  räiskyvää viivaa. Kaikki viivat kutsuvat leikkiin :) Suosittelen lämpimästi hurahtamaan viivojen vietäväksi.


Viivatyö, jonka myöhemmin väritin.

Pilvilampaat

Kaverukset

Punajuuren liemi antoi kauniin sävyn akvarellipaperille.

Hih ja khih!

Luonnon täti


Doodlaillen du duu pi duu!


sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

Mummukan iloja

Kuuasuja ja -asukkaita,
maaleja, pensseleitä ja somisteluja.
Lapsilla tarinoita, leikkejä, töitä.
Kiristäkää vöitä,
jos mukana tahdotte pysyä ;)
 
 






keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Kevään korvalla

Kevään korvalla, nenällä ja suulla,
paistaa ja sataa, tuulee ja pilveilee.

Kevään korvalla, nenällä ja suulla,
voi kuulla lintujen liverrystalkoot.

Kevään korvalla, nenällä ja suulla,
milläkäs muulla sen kokea voisi.





torstai 16. helmikuuta 2017

Pöpöjä

 
 
Talven tautiin tutustuin,
sain matkaani sitkeän viruksen.
 
Alas ajan ankeuttajan,
voimalla dropin jos toisenkin.
 
 
 
 
 


tiistai 31. tammikuuta 2017

Runokuvat

 
Hämärän kosketus,
illan valossa kohtaa.
 
 
 
 
Valo taittuu rannassa,
ranta lepää valossa.





 
Kosketus lämmin hento,
pakkasen puremissa.

tiistai 17. tammikuuta 2017

Loimenlaittoa

 
Siitä on jo jokunen vuosi vierähtänyt, kun viimeksi pistelin pirtaan tai tein alkusolmuja.
Yksi työnurkkaukseni on kangaspuiden lomassa. Kutomiset ovat jääneet sivuun ja olen tyytynyt katselemaan toisten kudontaa. Kauniita mattoja on syntynyt osaavissa käsissä.

 
Alkusolmut tarvitsi tehdä useampaan otteeseen epätasaisen kireyden vuoksi. Pitkä tauko kankaanlaitossa näkyy ja tuntuu. Polkusia en suostunut vielä sitomaan. Katsotaan sitä asiaa sitten huomenna...
 
 Illan aikana kerin joitakin kudevyyhtejä. Vyyhtiteline oli suureksi avuksi. Ensimmäisen kutojan värikerät ovat nyt valmiina. Itse jään vielä pohtimaan mahdollista kudonta-asiaa. Räsymatto kyllä kiehtoo.


 
 
Oma työskentelyni painottuu enemmän sekateknisiin yhdistelyihin. Matonkuteet kiepsahtavat aivan muualle. Viimeisin kokeilu tehtiin yhteisvoimin paikallisella päivätoiminnan työpisteellä. Projekti oli hauska.