Huovutusten vuoro

Pääsiäisen hulinat hyvinvointitapahtuman osallistujineen ovat ohi ja seuraavat projektit jo työn alla. Ajatukset ja kädet ovat matkanneet jo jokin aika sitten satujen maailmaan. Olen luomassa satuhahmoja huovuttamalla. Nukketeatterilaukku on valmistumassa tilaajalleen. Rakennan neljä teatterinukkehahmoa. Käsinukkeja, sorminukkeja... tai siltä väliltä. Mielikuvitus antaa siivet ja lennättää taas tämän Miiriksen värien ja muotojen maailmaan. Hassuttelu ja leikki ovat avainsanoja prosessissa. Jokin johdattaa ja kantaa tietämättäni välttämättä etukäteen, mikä on lopputulos. Tietysti sovittu hahmo ei muutu muuksi, mutta "ilmituleminen" on arvoitus. Hienoa on nähdä, kuinka teatterinukke saa hengen, kun tarinankertoja ottaa paikkansa. Jännittävää ja huisia! Moni asia myös askarruttaa matkalla. Kuinka saada mahdollisimman monelle käypäinen ja toimiva kokonaisuus? Mitä tulee ottaa huomioon osia liitettäessä? Voisiko olla jokin muu ratkaisu toteutukseen? Kysymyksiä tulvii tehdessä.

Väliajoilla pyörittelen huopapalloja koruihin, joita on tulossa kesäpuotiin myyntiin. Huopapallot matkaavat myös keppihevosien ja eläinhahmojen osasiksi. Voin todeta jälleen kuinka terapeuttista tuo pallojen pyörittely on. Voin suositella kokeilemaan. Loppuun vielä kuva-ainesta matkalta.


Tekijä on tuumailemassa "kaverinsa" tulevaa sanomaa.

Huopapallot ovat vielä lillumassa vedessä.



Keppihepan silmät ovat huopapalloista rakennetut.

Huopapallot kuivumassa koulun vanhalla ikkunalla. Aurinko jo lämmittää.

Huhtikuussa

Satumetsään matkasimme!
Mustikan ja puolukan varpuja,
sammalta ja havunneuloja,
jäkäläisiä kiviä ja kantoja koukeroisia.

Oksat yläpuolellamme hivelivät hiuksia.
Valonsäteet leikkivät naavakylvyssä!
 

Kuvapäiväkirjaa

Polkuni pomppaileva,
mieleni mutkitteleva,
keväisen harhaileva...

Kuviksi kumpuaa sisin.

Vanhaan kirjansivuun kasvoi ruusu jos toinenkin.
Kuvapäiväkirjaa voi tallentaa vaikka näin :)
Sivuja voi kovettaa tai vahventaa, jotta paperi kestää paremmin käsittelyä. Riippuu tietenkin, mitä sivuille haluaa tehdä. Liimailu ja eri materiaalien asettelu vaatii vankemman pohjan.
Mielestäni kuvapäiväkirja on yksi hyvä tapa kierrättää kirjoja uudella ajatuksella.

Ötökkäfarmilla tapahtuu...

Kevät pitää ääntä, ikkunasta surahtaa...ötökkä, kärpänen, pörriäinen!

Uusimmat surisijat ovat hiukan suurempia kuin edellisen kesän pörrääjät. Nämä "pallopäät" matkaavat kaulanauhoihin ja rintaneuloiksi. Laadukkaampia puuhelmiä on nyt kokeilussa. Ovat sileitä, tasavärisiä ja pyöreitä, eivät siis valmiiksi törmänneen näköisiä ;)
Pallot ovat n 20mm halkaisijaltaan. Siipien pituus on 7-9cm. Muoto on hankala kiinnityksen suhteen, mutta siihen keksitään jotain :)
Uusia värejäkin on joukossa kuten mattamusta, turkoosi ja vaalean sininenkin tuli juuri postissa "pompuloina". Korvaötököihinkin on tulossa samoja värejä. Siis korvikset saavat myös uusia sävyjä.

Korvaötökät viime kesän sävyä. Oranssia on nyt myös isoina pompuloina ja pääsee korviksien rinnalle samaan sarjaan kaulaötökäksi :)

Kevään kuisketta

Värikylpy, se on mahdollista vaikka huovutellen palleroita. Osasta palloista tein keväisen korusetin. Korvakoruissa villapallerot ovat kuin omenat. Kaulakorussa erilaiset pallot matkaavat vihreällä puuvillalangalla(merseroitua). Merseroitu lanka antaa hieman kiiltoa ja vastapainoa karvaiselle, himmeälle mattapintaiselle pallolle. Erilaisten materiaalien kohtaaminen luo mielenkiintoa ja jännitystä korun olemukseen. Virkkaus on menetelmä, jolla usein kiinnitän osaset kaulakoruihin, jos kyseessä on pidempi "renkula".

Eri osaset muodostavat hauskoja yhdistelmiä. Itse koruntekoprosessi on moniulotteista toimintaa. Mieli matkaa huovutellessa ja värejä katsellessa. Materiaalien erilaiset sruktuurit luovat syvyyttä ja tasoja. Ensin on villaa, pitkää ja kiiltävää merinolampaan villaa sekä karkeampaa suomenlampaan villaa. Villan kastelu ja saippua muuntavat villan ominaisuutta. Tapahtuu kummia, kun malttaa jatkaa tunnustelua ja pyörittäviä kädenliikkeitä. Villapallero tiivistyy ja alkaa saada uutta muotoa. Upeaa! Valmiista kuivuneista palleroista voi sitten halutessaan rakentaa vaikka koruja. Värileikki jatkuu mm. nappien, puu- ja lasihelmien kera(kuvan työssä).

Aika hujahti ja keho sai hyvää oloa. Pirteä vihreä antaa kuiskauksia saapuvasta keväästä. Aurinko on heittänyt säteitäänkin väliin. Linnut livertelevät ja taitaapa välillä sateenvarjoakin tarvita. Matkalla kevääseen ollaan kirkkaasti ja välillä hieman himmeämmin "räntäillen". Kaikki kuuluvat omalla olomuodollaan yhteen.

Kierrätys tipu

 



KOT
KOT
KOT!

Kierrätysmateriaalien vauhdittamana saa mielikuvitus siivet selkään. Nautinnollista hupailua, hupsuttelua sekä totisempaakin tuumailua näillä voi toteuttaa. Tämä papukaija-tipu sai alkunsa sipulipusseista ja mukaan tulivat myös korkit, nappi ja vanhat helmet. Värit ovat raikkaat ja materiaalit houkuttavat!

Värihavaintoja runoillen ystävänpäivään

Ystävänpäivää sydämmellä, joka pilkistää kuvasta ;)

Paljon mahtuu tapahtumia pieneen alaan, kattilaan...
Eipä arvaa ehkä moni
Mitä, missä, miksi?
siispä tutki tovi...
 
No kerronpa sen, tämän,
kuvan pirteän yhdistelmän ja värin syvän.

Kattilassa sovussa
punasipuli ja munankuori.
Vesi välitti värin,
munankuori kiitti.

Testailin kuvanmuokkausta ja sain erilaisia efektejä kuvaan. Kuvankäsittely ja sen villi maailma...

Pääsiäiseen on vielä aikaa, vaan kokeilukeittiössä syntyy välillä kummia. Väri tarttuu kerroksiin ja sävyttää hieman pilkullistakin kuoren pintaa. Pintarakenne tulee näkyviin värin imeytyessä huokoiseen kuoreen, riskuihin ja halkeamiin. Hauskaa!