perjantai 18. heinäkuuta 2014

Maisemointia

Olipa kerran kenkäpari, joka oli joutunut heitteille. Kirpputorin hyllyssä ne lojuivat viikkoja, kuukausia tai jopa enemmänkin.
Satuin kohdalle ja halusin kengät mukaani. Mietin mitä niillä tekisin. Laitoin kengät varastoon odottelemaan parempaa päivää.
Niin päivä eräs koitti. Otin kengät ja päällystin ne kankaanpaloilla. Kovetetut kengät saivat paikan pöydiltä koristeena.
Olin hieman tympääntynyt kenkien värimaailmaan. Niinpä koitti uudistuksen päivä, maisemoinnin päivä. Pohjustin kumpparien kangaskuosin gessolla. Pohjustin kengät ajatuksena "kenkämaisemaan". Kesäpuodin terassilla sitten maalailin maisemia ensin yhteen ja sitten toiseen kumppariin.




Ensimmäisen kengän maisema oli vihertävä ja heinäinen. Ajatuksena oli katselukulma korkealle suuren suureen ja pitkään heinikkoon. Ohikulkijan kommentti olikin tunnelma veden alta, hauskaa!

Toiseen kumppariin muokkaantui kuutamoinen syysmaisema siluettikuvioineen lepakoista. Tunnistin syksyn kutsun :) Ah, värejä, sävyjä, tunnelmavaloja ja viilenevää säätä. Se on minun mieleen sateineen!


maanantai 7. heinäkuuta 2014

Heinäkuussa

Alkuun kerrottakoon, että:

On ihmeitä suuria,
tapahtumia sanoin kuvaamattomia.
Kyynel poskelle vierähtää, Onnenkyynel!
Syntymä ja uuden alku.
Mummon on helppo hymyillä,
malttamattomana lymyillä.
Jotta pääsee tapaamaan,
uutta ihmettä päällä maan.


Huisketta on kesässä. Jokaisella on suuntansa suihkittavana ja menot aikatauluineen tuumailtavana. Matkaan itsekin milloin mikäkin pussukka kätösissä ja työvälineet vaihtuvat päivittäin. Huovutukset saavat vielä odottaa vuoroaaan. Ketunhännät saavat huopua tuonnempana.
Uusimmat pulpahtaneet matkaajat ovatkin räsynukkeja. Nuket ovat ommeltu lakanoista. Ompelukoneena käytän edelleen polkuSingeriä. Puolaus on se työvaihe, jonka mieluummin suoritan sähkökoneella, mutta sekin onnistuu tuolla antiikkimasiinalla, jos aikaa on rutkalti ;)
Räsynuket ovat kaikki erilaisia ja "ketkottavat" ja "vinksottavat" eri suuntiin. Haluan vielä virkata jotain asusteita ompelun jälkeen nukeille. Hiukset on virkattu lenkeiksi ja sitten vasta ommeltu päähän kiinni.
Vauvauutiset ja nukkeilut käyvät käsikädessä. Minua leikittää jälleen. Ilo on suuri ja hymy on todella herkässä. Sukuun on muutaman päivän aikana syntynyt 3 vauvaa, yhdet kaksoset ja uusin tulokas, mummukan toinen lapsenlapsi. Mummukka eli minä taidankin tästä jatkaa nukkeiluani ja suunnitella samalla pikkuihmisille omat nuket :) Tästä on taas hienoa jatkaa aamua ja alkavaa viikkoa.