Pannumyssyt pehmeät

Seuraavia tuotoksia hieman kuvailin ja pohdiskelin pannumyssyn olemusta, kuviointia, käytännöllisyyttä ja muita seikkoja mieleen tulleita. Näissä kahdessa myssyssä pohjana on esihuopaa, paksua jytkyä. Käytin hyödyksi aiemmin tekemäni seinätekstiilin ja sain siitä useamman pohjan pannumyssyille. Väliin jääneistä suikaleista sain kettuja "häntäilemään".  Pannumyssyssä on tilaa taidekuvalle...

 Myssyyn on pelkistetty ajatus kahdesta kuikasta, jotka huutelevat toisilleen sumuisella järvellä. Sateinen vaikutelma tulee myös harmaan levitessä horisonttiin.

 Voihan tämä olla myös oksa lehvineen tai rantakaislaa... Kuka sen mitenkin näkee ja kokee :)

 Kahva on reilusti otin tai vedin kaapista. Metallin kovuus kiehtoo vasten villaista pehmeää pintaa...

 Onpahan itse majan asukkikin päässyt kuvaan ;)

Joku sarvipää uinuu levossa, sydämellisessä maastossa, unessa? Toisella puolella myssyä ehkä kuvaa pannusta erilaisesta (yläkuva).

Myssyt ovat vielä hieman vaiheessa, mutta pientä sipistelyä vailla valmiit. Pohdin vielä, laitanko sisäpuolelle tummemman huopakankaan sisuspussiksi. Olisihan se mukavempaa tummempi sisäosa, ei heti noet tai muut tahrat näkyisi...

Myssyjä päivittelen lisää, kun saan villakasalle aikaa varattua. Tällä erää villat saavat odottaa vanhan koulun varastossa. Monta ideaa päässä pesää tekee, mutta tyydyttävä piirtelemään malleja ja ideakuvia. Ovat toisaalta kuin päiväkirjaa, mutta vain kuvallisena versiona. Harvemmin tekstejä luonnoksiini liitän. Aikojen päästä on mielenkiintoista katsella kuvia. Jälki paperilla on aivan erilaista kuin tehdessä. Ajatus muuttuu, kuvat unhoittuu ja idea saa levätä rauhassa paperilla. Sopivan ajan ja  aiheen kohdalla voi sitten mahdollisuuksien mukaan koettaa toteutusta  kolmiulotteiseksi. Se on mielestäni sitä juhlaa ja huippua! Niin paljon on materiaaleja, mahdollisuuksia ja kokeiltavaa, ah ihanaa! :)